Tyhmä vai tyhmä

Vuosia jatkuneen empiirisen tutkimuksen perusteella olen tullut siihen tulokseen, että noin 90% ihmisistä on aivan saatanan tyhmiä.

Ystävien kohdalla on helpompaa. Heidät tuntee ja tietää, mitkä keskustelunaiheet heidän kanssaan toimivat, ts. mistä heillä on jotain sanottavaa ja mielipiteitä. Näin kanssakäyminen on mahdollista rajata näihin aihepiireihin ja turhautumista ei pääse syntymään.
Mutta ne tuntemattomat. Inhoan tilanteita, joissa olen vain vieraiden ihmisten ympäröimänä. Tämä siksi, että kun keskusteluihin väistämättä ajaudutaan, seurauksena on usein pelkkiä idioottimaisuksia ja itsestäänselvyyksiä. On aina yhtä kammottavaa nähdä ihmisen kasvoilla ileme, joka suorastaan huutaa "hei enmä tajua". Niinku.

Tottakai pystyn teeskentelemään ja ylläpitämään jutustelua säästä tai ministereiden tv-luvista tai jostain muusta yhtä mielenkiintoisesta. Useimmiten en kuitenkaan vain jaksa vaivautua ja olen mielummin hiljaa- tämä johtaa usein keskustelukumppanin yhä epätoivoisemmaksi käyviin tokaisuihin ja syvenevään myötähäpeään minun puoleltani. Toisaalta se on joskus myös erinomaisen huvittavaa katsella tätä kiemurtelua. Melko harvoin tosin.

Hiljaisuus ei ole vaivaannuttavaa. Jos ei ole mitään fiksua sanottavaa, pidä turpasi kiinni.

Ihmisten keskimääräisen älykkyysosamäärän huomioiden tämän toiveen noudattaminen tekisi maailmasta ihanan hiljaisen.