Vähiin menee

Joulu ei ole koskaan tuntunut niin yhdentekevältä kuin tänä vuonna. Vaikka en ole ikinä ollut jouluihminen, on silti yleensä jossain vaiheessa tullut jonkinlainen joulutunnelma, edes hetkeksi. Tänä vuonna näin ei käynyt.

Oli toki mukavaa saada muutama päivä lomaa - ainakin noin teoriassa. Todellisuudessa tein rästiin jääneitä töitä ja stressasin ensi vuoden alun liian tiukasta aikataulusta. Kuuntelin perheen riitelyä ja tajusin, ettei minulla ole näiden ihmisten kanssa mitään yhteistä. Oliko koskaan?

No, pian alkaa uusi vuosi ja vanhat kujeet. Pian on taas ämmäinlehtien kannet täynnä laihdutusvinkkejä ja sali hetken aikaa tavallista kansoitetumpi. Samalla tavalla kuin talvi yllättää autoilijat joka vuosi. Onneksi joihinkin asioihin voi luottaa.

Olen edelleen hyvin turhautunut ja ahdistunut. Osan syistä pystyn nimeämään, mutta en sanomaan ääneen. Ja kenelle niitä nyt sanoisinkaan.

Puhuminen on yliarvostettua.